Panssarilaiva Ilmarisen hylystä on saatu poistettua noin 60 000 litraa öljyä vaativassa merioperaatiossa. Kaikkea polttoainetta ei kuitenkaan vielä saatu talteen, vaan työ jatkuu suunnitelmien mukaan vuonna 2027.

Suomen ympäristökeskus ja Merivoimat ovat poistaneet noin 60 000 litraa öljyä jatkosodan aikana uponneen panssarilaiva Ilmarisen hylystä.

Öljynpoisto toteutettiin 14.–24. heinäkuuta 2026 Utön edustalla Pohjoisella Itämerellä. Operaatioon osallistuivat myös Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimien Sukelluslääketieteen keskus.

Ilmarisen tankeissa arvioitiin ennen operaatiota olevan yhteensä noin 100 000 litraa öljyä. Hylystä saatiin poistettua pääasiassa kevyttä polttoöljyä, mutta noin 40 000 litraa jäi vielä merenpohjaan. Työtä on tarkoitus jatkaa vuonna 2027.

Kova aallokko keskeytti työn

Kahden viikon mittainen operaatio ei edennyt täysin suunnitelmien mukaisesti. Kova aallokko pakotti viranomaiset keskeyttämään työskentelyn kolmeksi päiväksi ja vetäytymään suojaan saaristoon.

Huonojen sääolosuhteiden vuoksi operaatio lopetettiin myös noin vuorokautta suunniteltua aikaisemmin.

Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Tommi Konton mukaan tulosta voidaan olosuhteisiin nähden pitää hyvänä. Öljyä poistettiin erityisesti Ilmarisen keulan puoleisista tankeista.

Tällä pystyttiin pienentämään riskiä siitä, että hylyn keulan mahdollinen romahtaminen vapauttaisi suuren määrän öljyä Itämereen.

Öljy pumpattiin hylyn pohjan läpi

Ilmarisen hylky sijaitsee noin 60–80 metrin syvyydessä. Alus lepää merenpohjassa ylösalaisin siten, että sen köli osoittaa kohti vedenpintaa.

Merivoimien sukeltajat porasivat aluksen pohjan läpi reikiä, joiden kautta öljyä voitiin pumpata suoraan tankeista.

Syvyys ja hylyn asento tekivät työstä poikkeuksellisen vaativan. Sukeltajien turvallisuutta varten monitoimialus Louhella oli valmiina painekammio sekä sukelluslääketieteeseen erikoistunut lääkintähenkilöstö.

Operaation käytössä olivat Merivoimien monitoimialus Louhi ja öljyntorjunta-alus Halli. Rajavartiolaitos puolestaan varautui mahdolliseen ympäristövahinkoon ilma- ja pinta-aluskalustollaan.

Hylky oli jo alkanut vuotaa

Suomen ympäristökeskus oli tutkinut Ilmarisen hylkyä useita kertoja ennen tyhjennysoperaatiota.

Tutkimuksissa hylyn havaittiin vuotavan polttoöljyä noin yhdestä kahteen pisaraa minuutissa. Heinäkuun operaation aikana vuodon paikaksi pystyttiin tarkentamaan rungon ruostuneet niittisaumat.

Korroosio on vuosikymmenten aikana heikentänyt aluksen rakennetta. Mitä pidempään öljy olisi jäänyt hylyn sisään, sitä suuremmaksi olisi kasvanut riski säiliöiden rikkoutumisesta tai hylyn osittaisesta romahtamisesta.

Ilmarinen on luokiteltu yhdeksi Itämeren ympäristölle vaarallisista hylyistä. Vanhoissa sotalaivoissa ja kauppa-aluksissa voi edelleen olla suuria määriä polttoaineita, voiteluöljyjä ja muita ympäristölle haitallisia aineita.

Talteen otettu öljy hyödynnetään uudelleen

Hylystä poistettu öljy siirrettiin monitoimialus Louhelta tankkiautoon Merivoimien Pansion tukikohdassa 25. heinäkuuta.

Tämän jälkeen öljy kuljetettiin nestemäisiä öljyjätteitä käsittelevään laitokseen. Jäteöljystä on tarkoitus valmistaa polttoainetta, joten osa lähes 85 vuotta merenpohjassa olleesta öljystä voidaan hyödyntää uudelleen.

Operaation rahoitus tulee ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta, jonka tavoitteena on parantaa vesien ja meren tilaa vuosina 2023–2027. Rahoituksella on hankittu Merivoimille myös hylyn tyhjentämiseen tarvittavaa erikoiskalustoa.

Ilmarinen upposi muutamassa minuutissa

Panssarilaiva Ilmarinen upposi 13. syyskuuta 1941 Utön eteläpuolella osuttuaan merimiinaan.

Alus osallistui operaatio Nordwindiin, jonka tarkoituksena oli harhauttaa Neuvostoliittoa ja saada se uskomaan, että suomalais-saksalaiset joukot valmistelivat maihinnousua Viron Hiidenmaalle ja Saarenmaalle.

Ilmarinen kaatui miinan räjähdyksen jälkeen nopeasti ja vajosi merenpohjaan. Aluksen mukana kuoli 271 miehistön jäsentä. Vain 132 ihmistä pelastui.

Onnettomuutta pidetään Suomen merivoimien historian tuhoisimpana rauhan- tai sota-ajan onnettomuutena.

Hylky löytyi vasta vuonna 1990, lähes 50 vuotta uppoamisen jälkeen.

Hylky on myös sotahauta

Öljynpoistossa oli otettava ympäristöturvallisuuden lisäksi huomioon hylyn asema sotahautana.

Ilmarisen hylky on 271 menehtyneen merisotilaan viimeinen leposija. Viranomaisten mukaan operaatio toteutettiin siten, ettei vainajien hautarauhaa häiritty.

Sukeltajien ei tarvinnut mennä hylyn sisäosiin, vaan öljy pumpattiin säiliöistä aluksen rungon läpi porattujen aukkojen kautta.

Tämä teki mahdolliseksi ympäristöriskin pienentämisen ilman, että itse hylkyä nostettiin tai sen sisätiloja avattiin tarpeettomasti.

Työ jatkuu vuonna 2027

Vaikka 60 000 litran poistaminen pienensi Ilmarisen aiheuttamaa ympäristöriskiä huomattavasti, operaatio ei ole vielä valmis.

Hylyn tankeissa arvioidaan olevan edelleen noin 40 000 litraa öljyä. Viranomaiset aikovat palata Ilmariselle vuonna 2027 ja saattaa tyhjennyksen loppuun.

Seuraava operaatio voi olla ensimmäistä vaihetta haastavampi, sillä jäljelle jäänyt öljy sijaitsee hylyn muissa osissa ja tankeissa, joihin pääsy voi olla vaikeampaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on korostanut, että öljyn poistaminen on tärkeää suorittaa loppuun.

Ilmarisen lisäksi viranomaiset ovat saneeranneet jo neljä muuta Itämeren riskihylkyä. Operaatiot ovat samalla kehittäneet Suomen osaamista syvällä sijaitsevien hylkyjen tutkimisessa, sukeltamisessa ja ympäristövahinkojen ehkäisemisessä.

Ilmarisen tapauksessa yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla Suomen sotahistoria, vaativa vedenalainen tekniikka ja Itämeren ympäristönsuojelu. Lähes 85 vuotta uppoamisen jälkeen alus muodostaa edelleen konkreettisen yhteyden sodan tapahtumien ja nykyajan ympäristöriskien välille.

Lähde: Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Merivoimat ja Rajavartiolaitos.